Moi, mä oon Pike, 43 v. neljän lapsen äiti, ja tänään aloittanut oman kehon rakastamisen enemmän kuin viimeisten kuukausien aikana. Oon mä itteeni rakastanut, ja just sillä hemmottelulla. Ja cokisriippuvaisuudella, joka kolmen vuoden tauon jälkeen pääsi viime talvena valloilleen. Rakastan myös kuoharia, sen kuplivaa kirpeyttä, ja nautin siitä erittäin kuivana ja mieluiten hyvässä seurassa.
Ruokavaliossa tein 4 vuotta sitten täysmuutoksen, karppaus ja Jutan Go-fat-Go:n yhdistelmä toimi. Paras omalle keholleni on viljaton ja maidoton, mutta riittää vehnätön ja laktoositon, ja jälkimmäistä on helpompi noudattaa. Arkiaamun kaurapuuro siis kuuluu settiin runsaalla voilla ja intiaanisokerilla tai mehukeitolla sokerillisella, koska makeutusaineet/aspartaami on myrkkyä. Aspartaamilla tukin aineenvaihduntani, eli PEPSI MAXia tuli litkittyä vuosia sitten pullo tai pari päivässä. Ja se vaikutti myös muistiin ja muihinkin oireisiin.
Monta diagnoosia on kehooni liittyen tullut vuosien varrella, FM, synnytyksen jälkeinen masennus, joka tod.näköisesti johtui aspartaamista laukaisevana tekijänä, ja nyt nivelpsoriasis. Liikkuminen oli siis vaikeaa, joten painonpudotuksen tärkein asia oli ruoka ja yöuni, jonka totesin vasta myöhemmin olevan omalla kohdallani ainakin se kaikista tärkein juttu.
2011 tammikuun 10. päivä se alkoi, ruokavalioremontti, ei laihdutus. Ekan viikon haaste oli risteily Tukholmaan ja siellä oleva kuuluisan muotisuunnittelijan haastattelu. Laivalla seisovasta pöydästä oli helppo napsia karppausruokaa, toisena iltana myös holia. Ja ekan viikon tulos oli -5 kiloa.
Noudatin silloin tiukasti kuutena päivänä viikossa omalle keholleni sopivaa ruokavaliota, ja kyllä vuosien tutkimisen jälkeen se löytyi. Vältin silloin ja pyrin nyt välttämään E450 ja 451 lisäaineita, joita on harmikseni aivan joka ruoassa, tai siltä tuntuu. Mulle on tehty hiusjuuritutkimus, josta selvisi todella tarkkaan, mitä pitää välttää. Eli jos ei halua tehdä omalla kehollaan ruoka-ainekokeita niin nopein tie tietää asiat on tuo tutkimus.
Hiusakatemiasta tein silloin haastattelun, ja hiusjuuresta jo näkyi psoriasis, jota sitten allergiasairaalan ja reumatologin kanssa yritettiin diagnosoida vuosikausia. Piti sitten syödä vehnää ja sokeria oikein kunnolla, että sain oireet näkyviin. ;)
Yhtenä päivänä viikossa söin mitä halusin, miten paljon vaan. Ja sallin myös "kielletyt" aineet. Säännöllisyys tuntuu olevan myös se juttu, jolla aineenvaihdunnan saa liikkeelle. En laske kaloreita enkä rasvan määrää. Rasva sulattaa rasvaa toimii mulla, ja mitä enemmän voita kuluu sen vähemmän menee sokeria.
Pienin askelin edetään. Tiputin silloin -33 kiloa, ekan 22 kiloa 11 kuukaudessa, ja sitten 11 kiloa tasaisesti muutaman kuukauden aikana ja tämä ilman liikuntaa. Paino pysyi siinä mihin sen sain, mutta keväästä tänne se on noussut, yöunet ja cokis... Onhan niillä yhteys. Ja kun malttais poistua iltaisin koneelta aiemmin, niin se ois siinä.
Nyt on pari koiraa ulkoiluttamassa minua, nivelet toimii ja jaksaa paremmin. En tiedä omaa painoani nyt, kun vaa'asta on patterit loppuneet. Mutta kyllä mä tiedän, et n. 15 kiloa ois hyvä saada pois. se on 30 voipakettia... Mutta puolet vähemmän kuin viime kerralla...
Olen onnellinen, että olen sen kerran tehnyt, ja tiedän miten se tehdään, ja mikä omalla kohdallani toimii. Matkan varrella erosin, työt vähentyivät ja nivelpsoriasis aktivoitui, lapsen Asperger-epäily ja ystävien hylkääminen - ne kaikki ovat vaikuttaneet siihen, ettei ole jaksanut. Ja nyt, jotta jaksaa elää vieläkin enemmän omannäköistä elämää, ja jaksaa olla äiti, jaksaa pitää kotia kunnossa ja olla se, miksi on tullut, ja ehkä saada sen vakituisemman kumppanin, niin on aika tehdä asialle jotain. Eli mukana ollaan! On ollut ajatus ja tahto, mutta toiminta on ollut vaillinainen, jotta pääsee tavoitteeseen.
Kiitos, jos jaksoitte lukea, papupata on taas irti. ;)
Ruokavaliossa tein 4 vuotta sitten täysmuutoksen, karppaus ja Jutan Go-fat-Go:n yhdistelmä toimi. Paras omalle keholleni on viljaton ja maidoton, mutta riittää vehnätön ja laktoositon, ja jälkimmäistä on helpompi noudattaa. Arkiaamun kaurapuuro siis kuuluu settiin runsaalla voilla ja intiaanisokerilla tai mehukeitolla sokerillisella, koska makeutusaineet/aspartaami on myrkkyä. Aspartaamilla tukin aineenvaihduntani, eli PEPSI MAXia tuli litkittyä vuosia sitten pullo tai pari päivässä. Ja se vaikutti myös muistiin ja muihinkin oireisiin.
Monta diagnoosia on kehooni liittyen tullut vuosien varrella, FM, synnytyksen jälkeinen masennus, joka tod.näköisesti johtui aspartaamista laukaisevana tekijänä, ja nyt nivelpsoriasis. Liikkuminen oli siis vaikeaa, joten painonpudotuksen tärkein asia oli ruoka ja yöuni, jonka totesin vasta myöhemmin olevan omalla kohdallani ainakin se kaikista tärkein juttu.
2011 tammikuun 10. päivä se alkoi, ruokavalioremontti, ei laihdutus. Ekan viikon haaste oli risteily Tukholmaan ja siellä oleva kuuluisan muotisuunnittelijan haastattelu. Laivalla seisovasta pöydästä oli helppo napsia karppausruokaa, toisena iltana myös holia. Ja ekan viikon tulos oli -5 kiloa.
Noudatin silloin tiukasti kuutena päivänä viikossa omalle keholleni sopivaa ruokavaliota, ja kyllä vuosien tutkimisen jälkeen se löytyi. Vältin silloin ja pyrin nyt välttämään E450 ja 451 lisäaineita, joita on harmikseni aivan joka ruoassa, tai siltä tuntuu. Mulle on tehty hiusjuuritutkimus, josta selvisi todella tarkkaan, mitä pitää välttää. Eli jos ei halua tehdä omalla kehollaan ruoka-ainekokeita niin nopein tie tietää asiat on tuo tutkimus.
Hiusakatemiasta tein silloin haastattelun, ja hiusjuuresta jo näkyi psoriasis, jota sitten allergiasairaalan ja reumatologin kanssa yritettiin diagnosoida vuosikausia. Piti sitten syödä vehnää ja sokeria oikein kunnolla, että sain oireet näkyviin. ;)
Yhtenä päivänä viikossa söin mitä halusin, miten paljon vaan. Ja sallin myös "kielletyt" aineet. Säännöllisyys tuntuu olevan myös se juttu, jolla aineenvaihdunnan saa liikkeelle. En laske kaloreita enkä rasvan määrää. Rasva sulattaa rasvaa toimii mulla, ja mitä enemmän voita kuluu sen vähemmän menee sokeria.
Pienin askelin edetään. Tiputin silloin -33 kiloa, ekan 22 kiloa 11 kuukaudessa, ja sitten 11 kiloa tasaisesti muutaman kuukauden aikana ja tämä ilman liikuntaa. Paino pysyi siinä mihin sen sain, mutta keväästä tänne se on noussut, yöunet ja cokis... Onhan niillä yhteys. Ja kun malttais poistua iltaisin koneelta aiemmin, niin se ois siinä.
Nyt on pari koiraa ulkoiluttamassa minua, nivelet toimii ja jaksaa paremmin. En tiedä omaa painoani nyt, kun vaa'asta on patterit loppuneet. Mutta kyllä mä tiedän, et n. 15 kiloa ois hyvä saada pois. se on 30 voipakettia... Mutta puolet vähemmän kuin viime kerralla...
Olen onnellinen, että olen sen kerran tehnyt, ja tiedän miten se tehdään, ja mikä omalla kohdallani toimii. Matkan varrella erosin, työt vähentyivät ja nivelpsoriasis aktivoitui, lapsen Asperger-epäily ja ystävien hylkääminen - ne kaikki ovat vaikuttaneet siihen, ettei ole jaksanut. Ja nyt, jotta jaksaa elää vieläkin enemmän omannäköistä elämää, ja jaksaa olla äiti, jaksaa pitää kotia kunnossa ja olla se, miksi on tullut, ja ehkä saada sen vakituisemman kumppanin, niin on aika tehdä asialle jotain. Eli mukana ollaan! On ollut ajatus ja tahto, mutta toiminta on ollut vaillinainen, jotta pääsee tavoitteeseen.
Kiitos, jos jaksoitte lukea, papupata on taas irti. ;)
